Olen niin syvästi hämmästynyt siitä, että niin monet aikuiset ihmiset näyttäisivät kokevan eilisen koulutragedian niin merkityksellisenä kuin kokevat. Eilen katsoin syvän epäuskon vallassa tv-uutisia; onko todella tapahtuma niin merkityksellinen, että siitä jaksetaan täällä asti uutisoida? Tajuan, että tapahtuma on medialle tosi herkullinen, kun samasta teemasta voi generoida paljon uutismateriaalia sitä mukaa kun yksityiskohtia selviää, ja niitä on tarjolla paljon. Onneksi koulukeskus on ymmärrykseni mukaan suljettu - näin koululaisilla on riittävästi aikaa antaa haastatteluja medialle, iltapäivälehdet myyvät ja talous kasvaa.
Minulla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää, etteikö tilanne olisi ollut läsnäoleville stressaava ja henkensä menettäneiden sekä muutoin vaurioituneiden omaisille raskas. En vaan mitenkään jaksa ymmärtää, että tällainen yksittäinen pieni tapahtuma voi millään tavoin olla maailman mittakaavassa merkittävä. Tajuan, että Suomen mittakaavassa, Etelä-Suomen mittakaavassa tai Tuusulan mittakaavassa tapahtuma voi olla ihan merkittävä, mutta en voi käsittää sitä, että vakavasti otettavat mediat viitsivät kommentoida asiaa Suomen ulkopuolellakin.
Selittäkää, että miten ihan sivistyneet ihmiset jaksavat täyttää tietoisuuttaan nimenomaan tällä yksittäistapauksella, kun kahdeksan ihmisen traaginen kuolema ei vaan millään tavalla ole harvinainen tai erikoinen tapahtuma? Tajuan, että samaan rotuun ja yhteiskuntaluokkaan ja kokemusmaailman kuuluviin ihmisiin on helpompi samaistua, mutta todellakinko niin moni ihan fiksu ihminen ei näe tuota dynamiikkaa ongelmana, josta on kaikin tavoin pyrittävä eroon?
On niin itsestäänselvää, että kouluissa, työpaikoilla, julkisissa kulkuvälineissä, kaduilla ja liiketiloissa on paljon ihmisiä, joiden empatiakyky on alikehittynyt, sekä ihmisiä, jotka fantasioivat vallasta (~väkivallasta)*. Todennäköisyys sille, että silloin tällöin joku suuntaa energiansa muiden vaurioittamiseen on melko suuri. Harvoin kuitenkaan tekijällä on psyykkisiä resursseja ja kapasiteettia niin vahvaan itseilmaisuun (jota tässä tapauksessa toisten ihmisten tuhoamiseen valittu metodikin on), kuin tässä tapauksessa.
Tässä koko tapahtumassa ei vaan ole mitään mielenkiintoista tai erikoista. Poikkeusyksilöitä on aina, he käyttäytyvät arvaamattomasti, eikä kaikkea voi osata ennakoida tai ehkäistä. Yksittäisen tapauksen ja huteran aineiston perusteella ei voida edes saavuttaa juuri minkäänlaista ymmärrystä yleisen tason psykodynamiikasta, vaikkakin sellaisista voi saada herkullisia esimerkkejä erilaisten kiintoisien teorioiden illustroimiseksi - taviksetkin voivat jaksaa tutun kontekstin vuoksi hetkeksi kiinnostua.
*Itseasiassa havaitsen juuri nyt tulkitsevaeni kaikkea itsen ulkopuolisiin objekteihin kohdistuvaa vahingoittamisen halua kleiniläisen kontekstin kautta :P. Näen kleinilaiseen kateuteen perustuvia mekanismeja myös massoihin ja ihmisyyteen (eikä vaan yksittäisiin yksilöihin) kohdistuvan tuhoamisen halun taustalla.
torstaina, marraskuuta 08, 2007
koulutragediat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Joo muakin kyllä ihmetyttää ja ärsyttää tuo ihmisten ja median kauhee hype tästä asiasta. Tottakai se on täällä Suomessa suuri uutinen, mut porukka kyllä suree tätä aikalailla epätodellisen paljon jos vertaa mitään yhtään mihinkään.
Viittasin omassakin raapustuksessa aiheeseen ja siihen liittyvään "tekopyhyyteen" - http://mastomaki.blogspot.com/2007/11/vihre-lista-go.html
Sama ilmiö toistuu aina kun jotain tällästä yllättävää media seksuaalista tapahtuu esim. Tapanin päivän tsunami ja aina se ihmetyttää miten ihmiset yhtäkkiä herkisty vaikka maailmalla menee tasaisen huonosti ihan joka päivä uutisoitiin sitä tai ei.
Ja pidä kivaa siellä maailmalla :)
Hii V-V, susta mä oikeastaan inspiroiduinkin :P.
Ja joo, on ihan megakivaa, äsken oli jotain distribuutionmallinnushommeleita ja nyt kohta on jotain filtteröintihommeleita. Niiden jälkeen vähän filtterinkoodaushommeleita ja illalla vielä sveitsinsaksahommeleita. Kivaakivaa :P.
Ihminen kehittyi pienryhmissä. Kyse ei ole mistään tekopyhyydestä, normaalit aivot nyt vain toimivat sillä tavalla.
Huh, Matin kommentti saa ajattelemaan, että ehkä omat aivot eivät ole normaalit. :P vaikka toisaalta kuvittelen, etten ole maailman epäempaattisin... mua ihmetytti nettikeskustelussa se, kuinka jotkut selitti juuri tuollaista väkivaltaista läppäänsä, että hekin tässä yksi päivä keskustelivat, kuinka helposti heidän parvekkeeltaanko vai ikkunastaanko se nyt oli, voisi ampua singolla ohimeneviä laivoja. Ja että kuinka vaikeaa sivullisen olisi sanoa, onko siinä kyse terrorismiuhkasta vai mustasta huumorista. Minulle koko ajatus siitä, mistä olisi helppoa ampua singolla, oli ihan absurdi ja hämmästyin siitä, tekevätköhän ihmiset tuollaista arviointia (huumormielessäkään) paljon. En tiedä edes, millainen se sinko on ja aiheuttaako se pahaa tuhoa. TUnsin itseni kovin naiiviksi ja tyhmäksi.
Luultavasti kleinilainen näkökulma sopiikin hyvin transferensseineen ärtsyilyyn ja väkivaltaan. Etenkin jos sitä vähän päivittää uudemmalla aivotutkimuksella ;)
Vastapäisen talon ikkunoista kolmessa on kynttilät. Mullakin on, koska se ei juuri vaadi mitään sytyttää kynttilää. No, kynttilän ja tulitikut tietysti... ;)
Mutta en voi kyllä sanoa olevani erityisen järkyttynyt muusta kuin siitä, että nettikeskusteluissa säälitään uhreja, ei tekijää. Ja kun kuitenkin on vaikeaa olla toista mieltä kuin Platon siitä, että pohjimmiltaan pyrkiessään vahingoittamaan toista vahingoittaa pahiten itseään (sekä epäilemättä myös niitä, jotka rakastavat itseä - heidän kanssaan on tavallaan samaa prosessia hyvin kiinteästi). Ja millaisessa kauheassa tuskassa hänen on täytynyt elää. Huh.
Oikeastaan mun ei varmaan pitäisi kirjoittaa asiasta mitään, koska en ole lukenut itse tapahtumasta riittävästi, kun ihmisten reaktiot ovat aina niin paljon kiinnostavampia ja kummallisempia kuin tuollainen väkivallanteko, joka nyt vain menee näin-ja-näin kiistelemättömällä tavalla.
Lähetä kommentti