100 dollarin kannettava

Kymmenellä miljoonalla eurolla, samalla summalla kuin LED-valon keksijälle juuri yhden miljoonan jakaneen Milleniumpalkintosäätiön pesämuna, on käynnistetty myös One Laptop Per Child-hanke. Hankkeen tavoitteena on saattaa tietoyhteiskuntapalvelut yhä useamman ulottuville valmistamalla kannettava tietokone, jonka hinnaksi muodostuisi alle 100 dollaria. Tätä puuhataan aika keskeisesti MIT Media Labissa, jossa ei yleensä kai ole ollut tapana jumiutua vanhoihin tottumuksiin (uudelleenkeksivät hiljattain auton). Alle 100 dollarin hintaisen laitteen suunnittelu onkin ollut haastavaa. Erityisesti laitteen tarvitseman virran kuluttamista ja tuottamista on jouduttu pohtimaan, jotta tietokone olisi toimintavarma myös epävakaan energiahuollon alueilla. Laitteet on varustettu pienellä sähkögeneraattorilla, jota käytetään käsin veivattavalla kammella ja laitteen näyttö on tarvittaessa asetettavissa virtaa säästävään mustavalkoiseen tilaan.

Projektin johtohahmo, MITin professori Nicholas Negroponte, on joutunut hankkeessaan kohtaamaan myös ohjelmistojen rajoittuneisuuden. Hän kritisoikin ohjelmistotuottajia tämän vuoden LinuxWorld-konferenssissa Bostonissa ohjelmistojen monimutkaistumisesta ja raskastumisesta värikkäin värikkäin ilmaisuin. Via eWeek:

"I have come to a conclusion that every new release of software is distinctly worse than the other. Why? It's because the fat lady can't sing. There's a natural tendency to add stuff," Negroponte said. "Suddenly it [becomes] like a very fat person—uses most of their energy to move the fat. We've gotten to the point where we have to completely rethink."

Ja tämä onkin totta. Kun markkinoilla olevissa tietokoneissa ei ole niukkuutta kovalevytilasta eikä prosessoritehosta, ei ohjelmistokehittäjien kannata panostaa ohjelmistojen yksinkertaisuuteen yhtään sen enempää kuin energiayhtiöitä kiinnosti panostaa tuulivoimaan ennen ympäristöajattelun popularisoitumista. Hmm, ehkäpä tämäkin vielä nähdään, jos spämmi ja virukset vauhkoonnuttavat kansalaiset vaatimaan ohjelmistotoimittajilta paremmin hallittuja ja yksinkertaisempia ohjelmistoja.

Negroponten tavoite on edistää köyhien mahdolisuuksia koulutukseen, tekniikka sinänsä ei ole hänelle itseisarvo. On sykähdyttävää kuulla, että hän itse on lukihäiriöinen. Osittain ehkä tästäkin syystä hänen elämäntapansa ovat joiltain osin huomattavan immateriaaliset. Wiredin haastattelusta:

Wired: Since you have no office at the Media Lab, where do you hang your hat when you come to work in the morning?
Negroponte: I haven't had an office at the lab for over a year, and I'm thrilled not to have one.
Wired: Where do you file your pieces of paper?
Negroponte: I don't have any. I'm trying to get paper out of my life.

En tunne, enkä varmaan edes osaa kuvitella niitä ympäristöjä, joihin tuo 100 dollarin tietokone on tarkoitettu. Tiedän, että maailmassa on edelleen miljardi ihmistä ilman moderneja energiapalveluita ja vähintään saman verran aliravittuja ja -lääkittyjä, mutta silti olen sitä mieltä, että maailma ei muutu, elleivät muutosvoimat lisäänny. Kuinka korruptoitunut hallinto voisi olla maassa, jossa vaikka puolella nuorisosta on internetin kautta saavutettu tietoisuus omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan? Tapahtuisiko suojaamattomia yhdyntöjä, ei-toivottuja raskauksia tai väkivaltaisia ympärileikkauksia vähemmän, jos ihmisillä oikeasti olisi pääsy omaan terveyteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyviin tietoihin?