Kouluopetuksen merkityksen liioittelemisesta

Hesari uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan lukiolaisten ymmärrys politiikasta on parempi kuin ammattikoululaisten. Artikkelissa puhutaan moneen otteeseen yhteiskuntaopetuksesta kouluissa, ikään kun sillä olisi ratkaiseva rooli ymmärryksen muodostumisen kannalta. Olen vakuuttunut siitä, että samanlaiset tulokset saataisiin, vaikka sama testi olisi tehty samalle ryhmälle yhdeksännellä luokalla ennen jatko-opintovalintojen tekemistä, ennen kuin toinen ryhmä olisi sekuntiakaan päässyt nauttimaan sitä lukion erinomaista yhteiskuntatiedon opetusta. Kiinnostus ja edellytykset tarkastella yhteiskunnallisia ja sosiaalisia rakenteita analyyttisesti muodostuu kuitenkin kai huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa ja se korreloi luultavasti vahvasti lukioonmenohalujenkanssa.

Tarkoitukseni ei ole osoittaa epäluottamusta lukio-opetusta kohtaan, mutta sen rooli yhteiskunnallisen kiinnostuksen muodostumisessa ei vaan voi olla niin ratkaiseva kuin mitä tässä taas halutaan väittää. On kai myös yleisesti hyväksytty fakta, että eliittilukioiden opetuksen laadulla ei juurikaan ole merkitystä hyvien yo-kirjoitustulosten saavuttamisessa, vaan ratkaisevampi on eliittilukiomaineen houkuttelema laadukkaampi oppilasaines, tässä mekanismi on samankaltainen. Myös eliittilukiossa muodostuvien sosiaalisten verkostojen laadulla lienee merkityksensä.

No, oppilasaines ja lukio-opetus ihansamamulle, oikeasti haluan kirjoittaa tuota seuraavaa olympiapostausta, vaikka tietenkin taas häpeän pateettisuuttani.