keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008

urbaani elävyys, kannustimet ja ohjaussignaalit

Kaupunkikeskustojen ei kannata kilpailla pelloille ja metsiin rakennettujen kauppakeskusten kanssa samoilla keinoilla samoista asiakkaista, sillä ne joka tapauksessa häviävät käytettävyydessä kuusi-nolla. Suosittelen jälleen perehtymään Turo-Kimmo Lehtosen ja Pasi Mäenpään tutkimuksiin Itäkeskuksessa (tämä Ylkkärin artikkeli on suppea johdatus aiheeseen, Narkissos Kaupungissa on sitten laajempi). Kauppakeskukset jäljittelevät kaupunkia paremmin kuin mihin kaupungit itse pystyvät, jolloin kaupunkien ainoaksi kilpailuvaltiksi jää aitous, eikä siksi kaupunkimaisuuden tarpeettomaan heikentämiseen ole yhtään varaa.

Redusoin tämän asetelman nyt alueiden väliseksi kilpailuksi maksavista asiakkaista, ts. kilpailuksi kaupunkikeskustojen ja kauppakeskusten/hypermarketryppäiden välillä. Pidän sitä perusteltuna, sillä alueiden elävyys on suoraan verrannollinen maksavien asiakkaiden määrään sekä myynnin volyymiin. Arvostan keskustoissa tapahtuvaa ei-kaupallista toimintaa – jopa siinä määrin, että pidän sitä selkeästi edellytyksenä kaupunkien olemassaolon oikeutukselle – mutta en näe vaan mahdollisena, että mitään eläviä alueita rakennettaisiin pelkästään julkisen rahoituksen varaan. Siksi pidän ensisijaisen tärkeänä pohtia menetelmiä, joilla alueiden yritystoimintaa voidaan kehittää.

Minulla on vahva näkemys siitä, että alueiden elävyyttä ei edistä hajauttaminen tai estellisyyden lisääminen. Kuitenkin, koska autoliikenteen kaikenlainen lisääntyminen mitä suurimmassa määrin edistää juuri näitä epätoivottuja kehityskulkuja, näen loogisena väistämättömyytenä vähentää autoliikennettä. Toriparkkia ei pidä rakentaa, autoliikennettä lisätä ja kaupunkia rikkoa niiden ihmisten vuoksi, jotka vahvojen taloudellisten kannustimien vuoksi ovat asettautuneet asumaan niin mahdottomien yhteyksien päähän, etteivät pääse kaupunkiin kuin kulkuvälineillä, joiden läsnäolo on myrkkyä kaupunkikuvalle ja elävyydelle. Tiedän, että näillä ihmisillä on paljon ostovoimaa, jonka kanavoiminen kaupunkikeskustaaan houkuttaisi, mutta kysymys ei ole vain parametrien (tässä pysäköintipaikkojen määrä) muuttamisesta jollain tietyllä ajan hetkellä, vaan myös sellaisten ohjaussignaalien valitsemisesta, joilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia.

Ostovoimaisten asiakkaiden keskustaan pääsemisen vaikeuttaminen on vaarallista, mutta vielä vaarallisempaa olisi pirstoa kaupunki epäpaikoiksi, joissa kukaan ei viihdy. Mikäli Turkuun tulee toriparkki, edistää se valtavasti kehitystä, jossa keskusta kuihtuu ja työpaikat karkaavat muualle. On hämmentävää tajuta, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kuvittelevat toriparkin jollain tavoin elävöittävän keskustaa, eivätkä tajua sitä verorahojen määrää, mikä kuluu tehottoman ja hajanaisen infrastruktuurin ylläpitoon.

6 kommenttia:

Mrs Morbidi kirjoitti...

Tosi hyvä kirjoitus!

Qtea kirjoitti...

Kiitos Ruu!

Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Oli kyllä hyvin ilmaistu asia, laitoin esiin Kulutusjuhlaan :)

Kari kirjoitti...

Toriparkin rakentamisen perustelut ontuvat pahasti.

Ensinnäkin kaupungin keskustassa on parkkipaikkoja aivan riittävästi. Viikonloppuisinkin kaupungin nykyisissä parkkihalleissa on vapaita paikkoja yllinkyllin, eikä kai kukaan voi vakavalla naamalla väittää Louhen, Eskelin parkkitalon, Julian parkkitalon, ex-Centrumin parkkihallin ja Stockmannin parkkihallin sijaitsevan liian kaukana keskustasta?

Toiseksi kuluttajillekin on kysymys rahasta. Miksi maksaa kahden tunnin paikoituksesta Louhessa 4 euroa, kun Raision kauppakeskuksissa parkkeeraus on ilmaista? Jos Turun kaupunki haluaa oikeasti lisätä keskustan vertovoimaisuutta pitää keskustan autopaikat laittaa maksuttomiksi.

Kolmanneksi: Miksi keskustan pitäisi olla ensisijaisesti kauppapaikka? Mitäpä jos se olisikin ensisijaisesti kulttuuri-, viihde- ja vapaa-ajan keskus?

Qtea kirjoitti...

Ei kaupallisten investointien pidäkään olettaa olevan perusteltuja muin kuin tuottoargumentein. Parkkiluolan rakentaminen nähdään kannattavaksi investoinniksi ja se on rakentajien ykkösmotiivi. Louhen sisäänajoramppien sijainti on esimerkiksi Sokoksen kannalta epäedullinen ja tuottaa näin Stockalle kohtuutonta kilpailuetua.

Kun kuluttaminen kuitenkin suurelta osin on itseilmaisua, identiteetinrakennusta ja viestintää, on se väistämättä myös osa kulttuuria. Se kiehtoo ihmisiä ja ihmiset käyttävät aikaansa kuluttamisen parissa. Kaupankäynti on minusta näin hyvin oleellinen osa elävää kaupunkikeskustaa. Tietenkin erityisesti toivoisin keskustoihin sellaisia pienyrittäjiä ja käsityöläisiä, joiden toiminnan mittakaava mahdollistaisi tuotantoprosessien läpinäkyvyyden ja toisi kulutustuotteisiin merkityksellisyyttä. Parhaimmillaanhan kaupallinen toiminta voi luoda paljonkin diversiteettiä ja sisältöä.

(Henkkoht minua Toriparkissa harmittaa myös se, että toriparkki todennäköisesti myös lisäisi liikennettä Tuomiokirkkosillalla sekä tekisi jo nyt tosi vastenmielisen Hämeenkatu-Uudenmaankatu-risteyksen vieläkin vastenmielisemmäksi.)

I.O.Rumdum kirjoitti...

Hei, muutin karvaani. En tiedä käytkö lukemassa blogiani, mutta ilmoitan nyt kuitenkin asiasta.

Tämä sun blogisi on tosi hyvä, saisit vaan blogata ahkerammin!:)