Lutz Heilmannin imagonpuhdistussekoilut de-wikissä

Internet on taas opettanut luonnettaan vähän kantapään kautta. Imagostaan huolestunut saksalainen valtiopäivämies Lutz Heilmann ei onnistunut – tai vaihtoehtoisesti ei Dirk Niebelin huonojen siivouskokemusten vuoksi uskaltanut – siivota Wikipediasta pois epäedullisia mainintoja hänen Stasi-menneisyydestään ja kehnosta opiskelumenestyksestään.

Vaikka Yhdysvalloissa sijaitsevaan palvelimeen eivät voi saksalaiset tuomioistuimet vaikuttaa, niin reippaana juristina Lutz kuitenkin innostui hakemaan tuomioistuimelta päätöksen, jolla estetään Wikimedia Deutschlandin hallussaolevan domainin wikipedia.de linkittäminen Wikimedia Foundationin Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. Tällöin herjaaville sivuille pääsee ainoastaan suoran urlin de.wikipedia.org kautta.



Wikipedia.de:n etusivulla teksti:

Mit einstweiliger Verfügung des Landgerichts Lübeck vom 13. November 2008, erwirkt durch Lutz Heilmann, MdB (Die Linke), wird es dem Wikimedia Deutschland e.V. untersagt, "die Internetadresse wikipedia.de auf die Internetadresse de.wikipedia.org weiterzuleiten", solange "unter der Internet-Adresse de.wikipedia.org" bestimmte Äußerungen über Lutz Heilmann vorgehalten werden. Bis auf Weiteres muss das Angebot auf wikipedia.de in seiner bisherigen Form daher eingestellt werden. Der Wikimedia Deutschland e.V. hat gegen den Beschluss Widerspruch eingelegt.

[16. November]: Herr Heilmann hat erklärt, er würde die einstweilige Verfügung zurückziehen. Sobald die Verfügung aufgehoben ist, werden wir unser Suchangebot wiederherstellen.

Der Wikimedia Deutschland e.V. ist nicht Anbieter der unter de.wikipedia.org zugänglich gemachten "Wikipedia" und hat auch keinen Einfluss auf die in der Online-Enzyklopädie abrufbaren Inhalte. Der Wikimedia Deutschland e.V. ist vielmehr ein gemeinnütziger Verein zur Förderung Freien Wissens, der lediglich über die Anwendung der Wikipedia aufklärt. Betreiber der Enzyklopädie ist die in der Anbieterkennzeichnung der Enzyklopädie genannte Wikimedia Foundation, eine in Florida, Vereinigte Staaten, inkorporierte Stiftung mit Sitz in San Francisco.

Für die überwältigende Unterstützung durch E-Mails, Anrufe, Blogeinträge und Spenden möchten wir uns vielmals bedanken. Wenn Sie uns weiterhin unterstützen wollen, können Sie uns eine Spende zukommen lassen. Weitere Informationen finden Sie unter http://spenden.wikimedia.de/. Vielen Dank für Ihre Hilfe!

Wir danken der Kanzlei JBB Rechtsanwälte für die schnelle und kompetente Hilfe.

No, asiaankuuluvasti Lutzille annettiin asiasta palautetta ja nyt häntä kaduttaa. Kotisivuillaan hän julistaa, että Wikimedia Deutschland voi välittömästi alkaa julkaista vapaata ja epäkaupallista tietosanakirja Wikipediaa domaininsa wikipedia.de kautta.



Keine weiteren juristischen Schritte gegen Wikipedia

Zur Beendigung der juristischen Auseinandersetzung mit dem Wikimedia e.V. erklärt Lutz Heilmann:

Nachdem die falschen, ehrabschneidenden und deshalb mein Persönlichkeitsrecht verletzenden Inhalte weitgehend aus dem entsprechenden Artikel entfernt wurden, habe ich gegenüber dem Wikimedia e.V. erklärt, dass ich keine weiteren juristischen Schritte unternehmen werde und die Weiterleitung auf die Wikipedia-Inhalte unter http://de.wikipedia.org wieder geschaltet werden kann. Wikimedia e.V. kann also ab sofort die Inhalte der freien, nicht kommerziellen Internet-Enzyklopädie Wikipedia wieder über die URL www.wikipedia.de zugänglich machen. Ich bedaure außerordentlich, dass durch die von mir beantragte Einstweilige Verfügung des Landgerichts Lübeck die deutschen Wikipedia-Userinnen und -User in den letzten 24 Stunden keinen direkten Zugriff mehr auf die Wikipedia-Inhalte hatten. Mir ging es dabei keineswegs um Zensur, sondern schlicht um eine wahre Tatsachen-Darstellung. Der juristische Weg hat sich dafür insoweit als problematisch erwiesen, als durch die Struktur von Wikipedia die anderen Userinnen und User in Mitleidenschaft gezogen werden. Das war nicht meine Absicht. Gemeinsam mit Wikimedia e.V. werde ich nach anderen Wegen suchen, um den offenen und freien Charakter von Wikipedia so weiter auszugestalten, dass Persönlichkeitsrechte gewahrt bleiben.

Sydäntä lämmittää kuulla, miten minkäänlainen sensuuri ei ollut hänen motiivinaan ja miten hän jatkossa aikoo etsiä keinoja, joilla Wikipedian avointa ja vapaata luonnetta voisi kehittää niin, että henkilösuojaa ei loukattaisi.


Lutz Heilmann vs. The Internet
Originally uploaded by jvansanten


Tyypistä tuli myös kerralla suurempi legenda kuin Kola-Ollista. Pitää tehdä melkoisia urotekoja, jotta ne tuottaisivat enemmän ja ristiinlinkitetympiä hakutuloksia kuin tämä kolossaalinen moka, jota Lutz-parka tuskin koskaan tulee unohtamaan. Tavoitteena lienee ollut piilotella Stasi-menneisyyttä, mutta lopputuloksena hänet tunnetaan jatkossa ainoastaan Stasi-menneisyytensä sekä innokkaan sensurointihalunsa kautta. Hauskaa on kuitenkin, että tapaus generoi Wikimedialle suurehkon määrän lahjoitustuloja, päivälahjoitukset hypähtivät n. 16 000 euroon normaalista n. 3000 euron tasosta.

Lisätietoja & lähteitä

• Der Spiegel: Linke-Eklat beschert Wikimedia Spendenboom 16.11.
  
• Keskustelua aiheesta Spiegelissä
  
• Focus Online: Einstiegsseite wegen Klage blockiert 15.11.2008
  
• Lutz Heilmann en-wikissä
  
• Lutz Heilmann de-wikissä (keskustelusivu, muokkaushistoria)
  
• Slashdot: Politician Forces German Wikipedia Off the Net 15.11.2008
  

urbaani elävyys, kannustimet ja ohjaussignaalit

Kaupunkikeskustojen ei kannata kilpailla pelloille ja metsiin rakennettujen kauppakeskusten kanssa samoilla keinoilla samoista asiakkaista, sillä ne joka tapauksessa häviävät käytettävyydessä kuusi-nolla. Suosittelen jälleen perehtymään Turo-Kimmo Lehtosen ja Pasi Mäenpään tutkimuksiin Itäkeskuksessa (tämä Ylkkärin artikkeli on suppea johdatus aiheeseen, Narkissos Kaupungissa on sitten laajempi). Kauppakeskukset jäljittelevät kaupunkia paremmin kuin mihin kaupungit itse pystyvät, jolloin kaupunkien ainoaksi kilpailuvaltiksi jää aitous, eikä siksi kaupunkimaisuuden tarpeettomaan heikentämiseen ole yhtään varaa.

Redusoin tämän asetelman nyt alueiden väliseksi kilpailuksi maksavista asiakkaista, ts. kilpailuksi kaupunkikeskustojen ja kauppakeskusten/hypermarketryppäiden välillä. Pidän sitä perusteltuna, sillä alueiden elävyys on suoraan verrannollinen maksavien asiakkaiden määrään sekä myynnin volyymiin. Arvostan keskustoissa tapahtuvaa ei-kaupallista toimintaa – jopa siinä määrin, että pidän sitä selkeästi edellytyksenä kaupunkien olemassaolon oikeutukselle – mutta en näe vaan mahdollisena, että mitään eläviä alueita rakennettaisiin pelkästään julkisen rahoituksen varaan. Siksi pidän ensisijaisen tärkeänä pohtia menetelmiä, joilla alueiden yritystoimintaa voidaan kehittää.

Minulla on vahva näkemys siitä, että alueiden elävyyttä ei edistä hajauttaminen tai estellisyyden lisääminen. Kuitenkin, koska autoliikenteen kaikenlainen lisääntyminen mitä suurimmassa määrin edistää juuri näitä epätoivottuja kehityskulkuja, näen loogisena väistämättömyytenä vähentää autoliikennettä. Toriparkkia ei pidä rakentaa, autoliikennettä lisätä ja kaupunkia rikkoa niiden ihmisten vuoksi, jotka vahvojen taloudellisten kannustimien vuoksi ovat asettautuneet asumaan niin mahdottomien yhteyksien päähän, etteivät pääse kaupunkiin kuin kulkuvälineillä, joiden läsnäolo on myrkkyä kaupunkikuvalle ja elävyydelle. Tiedän, että näillä ihmisillä on paljon ostovoimaa, jonka kanavoiminen kaupunkikeskustaaan houkuttaisi, mutta kysymys ei ole vain parametrien (tässä pysäköintipaikkojen määrä) muuttamisesta jollain tietyllä ajan hetkellä, vaan myös sellaisten ohjaussignaalien valitsemisesta, joilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia.

Ostovoimaisten asiakkaiden keskustaan pääsemisen vaikeuttaminen on vaarallista, mutta vielä vaarallisempaa olisi pirstoa kaupunki epäpaikoiksi, joissa kukaan ei viihdy. Mikäli Turkuun tulee toriparkki, edistää se valtavasti kehitystä, jossa keskusta kuihtuu ja työpaikat karkaavat muualle. On hämmentävää tajuta, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kuvittelevat toriparkin jollain tavoin elävöittävän keskustaa, eivätkä tajua sitä verorahojen määrää, mikä kuluu tehottoman ja hajanaisen infrastruktuurin ylläpitoon.