tiistaina, helmikuuta 19, 2008

Sensuuria, nam!

Kuvataidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta Ulla Karttusen sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta epäillyistä ja takavarikoiduista teoksista: (HS.fi)

"Aika harva haluaa kai nähdä kyseistä aineistoa taiteelle pyhitetyssä galleriassa. Mutta todellisuus on usein karumpaa kuin "taide"."

Juuri näin. Sensuroitakoon siis jatkossakin kaikki kriittinen ja kantaaottava taide, ettei vaan näyttelyvieraille tule paha mieli.

Onneksi meillä on asiat hyvin, Italiassa sallitaan näinkin raju sukupuolisiveellisyyttä loukkaava lapsia kuvaava teos:

Originally uploaded by philTizzani on August 30th 2006

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lapsiporno on sairasta. On tärkeää puuttua asiaan kaikin keinoin. Jos taide edesauttaa -edes näin välillisesti elikä poliisin asiaan puuttumisen ja siitä johtuneen mediahälyn vuoksi- siis jos taide edesauttaa lapsipornon vähentämiseksi maailmassa, niin hyvä on.

Ymmärrän tässä tapauksessa niin taiteilijaa kuin poliisejakin että myös henkilöä, joka ilmoituksen teki. Ilmoittajallehan teos saattoi olla hyvinkin traumaattinen kokemus, emmehän voi tietää ihmisten elämänkokemuksia, joihin he pohjaavat reaktionsa. Puhumattakaan että ihmisten käsitykset taiteen merkityksestä poikkeavat paljonkin.

Ehkä teoksen takavarikointi oli "paras mahdollinen" seuraus, katsoipa asiaa kenen kantilta tahansa. Lapsipornon vastustaminen pysyy esillä, taiteilija sai taiteelleen julkisuutta, media purtavaa, galleria lisää uteliaita vierailijoita, ja se henkilö, joka ilmoituksen teki, ehkäpä hänen päässään alkoi uudenlainen ajatusprosessi - olipa sen alkusysäys mikä tahansa, ei tällainen tapahtumaketju voi olla vaikuttamatta häneenkään. Jokin muuttuu. Toivottavasti parempaan.

-mrs morbidi

Anonyymi kirjoitti...

näin taitelijan näkökulmasta on tuommoinen sensuuri käsittämätöntä. edelliseen kommenttiin viitaten; toki kuva saattoi olla ilmoittajalle traumaattinen muistovälähdys menneisyydestä, mutta jos tähän mennään niin koko taide täytyy poistaa, mikä vain voi toimia laukaisijana. vaikka juu, toisaalta tulipahan asia näin palstatilaan hyvin näkyvästi esiin.
mutta kiitos tämän, hki kaunpungin museoissa on valtavan tarkka johtajan "esikatselmus" näyttelyyn tuleville teoksille ja valta sensuroida pois sopimattomat. en voi kuin kysyä alistuneesti miten sitten määritellään sen sopimaton kun se on jotain henk.kohtaisen mielipiteen tasolla johtajan päässä ja valtuudet hänen käsissään.

terveisin nim. "kiersin eilen yhdeksän galleriaa läpi tuijottamassa ja nyt lähden opettamaan mikä on soveliasta, hajutonta ja mautonta taidetta josta tulee kaikille ah niin intellektuelli olo."

(margarita)

Anonyymi kirjoitti...

Sori, palasin aika myöhään astialle, margarita.

Taide on hankala määriteltävä. Eikä se saisi olla yhden ihmisen päätettävissä.

Itsekin näyttelyitä pitäneenä olen tullut siihen tulokseen, että atiteen merkitys voi syntyä sen myötä syntyneestä keskustelusta. Mitä merkitystä itse töillä on? Ne ovat vain lähtöpiste kokonaisteokselle.

-mrs morbidi