perjantaina, elokuuta 10, 2007

gm

Tahtoisin niin kiljua, radiosta tulee gmo-keskustelua, enkä kestäisi enää yhtään kuulla, miten jankataan kuluttajien oikeudesta tietää ruoan alkuperästä. Eikö ole jo selvää, että ruoka on ruokaa ja se metaboloituu elimistössä riippumatta sen geneettisestä alkuperästä (eläimetkin, vaikka ne nyt eivät olekaan ruokaa) ja että jos jostain pitäisi keskustella, niin se on gmo-kasvien vaikutus paikallisiin ekosysteemeihin?

On niin ihailtavaa, miten geenimuuntelun vastustajat osaavat luontevasti ujuttaa lähes jokaiseen lauseeseensa sanat "myrkky" ja "puhtaus". On myös nerokasta argumentoida geenimuuntelua vastaan negatiivisella kuluttajamielipiteellä, jos itse on keskeinen negatiivisen mielikuvan tuottaja.

Odotan edelleen keskustelua gm-viljelyn ekologisista vaikutuksista.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuluttaja-argumentti on tehokas, siksi sitä käytetään. Täkäläinen lainsäädäntö ei voi estää yhdysvaltalaisia tai brasilialaisia pilaamasta omia ekosysteemejään. Kuluttajat eivät kuitenkaan halua ostaa gm-tuotteita: jos ne merkitään, niitä ei osteta, eikä tuoteta, eikä niillä pilata ekosysteemejä.

Toisaalta hullun lehmän taudin jälkeen pitäisi olla kaikille selvää - myös EU:n ja USA:n elintarvikeviranomaisille - että kaikki valkuaisaineet eivät hajoa, vaan osa niistä imeytyy sellaisenaan elimistöön. Näin käy varsinkin imetyksen aikana. Geenisoijalla syötetyssä possussa on jäljellä muuntogeenin tuottamaa valkuaisainetta, joka imeytyy sikaa syövien elimistöön. Se, että LSO väittää toisin naama punaisena, ei poista niitä proteiineja sianlihasta.

Matti kirjoitti...

Hiiva on elävä olento, etkö ole huolissasi kiljun juonnin eettisistä ongelmista?

Tea kirjoitti...

Matti, hiiva on sieni ja on onnellinen lisääntyessään sokerilioksessa. Se aiheuttaa itse oman tuhoutumisensa ylilisääntymällä sokeriliuoksessa ja nostamalla etanolikonsentraatiota, en pakota sitä siihen. Ja sitä paitsi, hillitsin himoni ja olin ihan kilju(ma)tta.

Hullun lehmän tautia aiheuttava prioni on hieman eri asia kuin tavallinen valkuaisaine, joka sellaisenaan varmasti hajoaa ruoansulatusprosessissa aminohapoiksi. Prioni on itsereplikoituvaa perinnöllistä ainesta, joka kykenee vaikuttamaan solun valkuaisainetuotantoon.

Solun fysiologiaan ei sinänsä vaikuta se, että solu saatetaan keinotekoisesti tuottamaan jotain tiettyä molekyyliä, mutta tämän uuden molekyylin metabolia voi kylläkin epäsuorasti vaikuttaa siihen. Jokin uuden molekyylin metaboliareitin sivutuotteista voi inhiboida jonkin organismille oleellisen entsyymin toiminnan ja sen fysiologinen toiminta muuttuu.

Näissähän on vaikeaa tietää, että muodostuuko uuden molekyylin sivutuotteena jotain muuta ja mahdollisesti vaarallista molekyyliä, mutta geenimuunnellun lajikkeen testaaminen ei millään tavoin poikkea geenimuuntelemattoman ja tuntemattoman lajikkeen testaamisesta. Geenimuuntelemattomat lajikkeet voivat aivan samoin sisältää toksisia ja karsinogeenisia ainesosia.

Organismin toiminnan kannalta on ihan sama, että onko se syntynyt geenimuuntelun vai geneettisen variaation kautta, sen metabolia ja fysiologia toteuttavat joka tapauksessa ihan saman fysikaalisen maailman sääntöjä; gravitaatiota, sähkömagnetismia, normaalijakaumaa jne.

Anonyymi kirjoitti...

Prioni on tavallista valkuaisainetta, joka ei vain hajaudu normaalisti. Sen vaikutuksesta myös elimistön itsensä tuottama tietty proteiini muuttuu samanlaiseksi prioniksi.

Mitä hullun lehmän taudista pitää oppia: rehun valkuaisaineet siirtyvät eläimiin ja sitä kautta ihmiseen. Kaikki valkuaisaineet eivät todellakaan hajoa normaalien ruuansulatusentsyymien vaikutuksesta.

Ruoka-aineallergiathan johtuvat juuri siitä, että ruuan valkuaisaineita imeytyy elimistöön ja immuunijärjestelmä aktivoituu niistä imeytyneistä valkuaisaineista. Yksi tuntemani kala-allergikko väitti ettei voi syödä kalarehulla kasvatettua sikaa tai kananmunia. Sama hemmo sai kyllä oireita jos keittiössä oli jäteastiassa kalanperkeitä.

Toinen esimerkki on soija, se sisältää estrogeenin tapaisia proteiineja. Jos ne hajoisivat ruuansulatuksessa, ei niistä olisi mitään haittaa.

En siis luottaisi siihen, että rehusta ei siirtyisi epäilyttäviä proteiineja ruokana käytettävään eläimeen.

Anonyymi kirjoitti...

Ihmiset ovat allergisempia kuin koskaan. Ruoka vaikuttaa myös hormonitoiminnan kautta mielenterveyteen, eikä meillä ole kovin tarkkaa käsitystä vielä tämän toimintamekanismeista.

Kun emme vielä ole onnistuneet tekemään terveellistä ruokaa, en ymmärrä miksi kannattaisi tahallaan vaikeuttaa entisestään terveysvaikutusten ymmärrystä. Pikemminkin pitäisi yrittää palauttaa yhtä vähän allergisoiva tilanne kuin joskus aikoinaan oli.

Yhteiskunnan reaktio hullun lehmän tautiin paljastaa, että vain pieni osa terveysongelmista paljastetaan suurelle yleisölle. Maataloudessa liikkuu niin järkyttävät summat rahaa, että joku yksittäisten ihmisten sairastuminen on täysin merkityksetön yksityiskohta. Tutkimustulosten vääristely ja piilottelu ovat aivan arkipäivää.

Hommaa voitaisiin miettiä, jos geenimanipulaatiosta olisi edes jotain hyötyä. Toistaiseksi geenimanipulaatio on keskittynyt lähinnä kasvien myrkynsietokyvyn lisäämiseen. Enemmän myrkkyjä kasveihin -- ei kuulosta kovin hyvältä idealta. Pointtina on kuitenkin lisätä tuottajien tuloja. Kuluttaja näistä ei ole päässyt hyötymään.

Pikemminkin tendenssi on ollut päinvastainen. Terminoinnin avulla ruoantuottajat pakotetaan siemenviljan suhteen riippuvaisiksi muutamista kansainvälisistä bioteknologian alan yrityksistä. Terminointia perustellaan tekijänoikeudella. Se on vähän ohut väite. Useimmat lajikkeet ovat syntyneet tuhansien vuosien jalostuksen seurauksena. Kyseessä on siis ruokaan liittyvän rahan ja vallan uusjako eikä mikään kirkasotsainen kuluttajan edun ajaminen. Ei pidä olla naivi.

Tunteisiin yritetään vedota myös perustelemalla geenimanipulaatiota globaalilla nälänhädällä. Vieraiden lajien vieminen paikallisiin ekosysteemeihin on kuitenkin saanut aikaan sellaisia katastrofeja, että ennenkuin vaikutukset osataan hallita kunnolla, on turha lähteä snobbailemaan jollain uusilla lajikkeilla. Eikä ruuasta ole (vielä) globaalisti edes pulaa.

Jos joskus joudut suunnittelemaan oikeasti monimutkaisia tietojärjestelmiä, ymmärrät että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Osien väliset riippuvaisuudet ovat joskus jopa tärkeämpiä kuin yksittäiset osat.

Koko ajatus siitä, että eliön koko perimä tyhjentyy täydellisesti hallittaviin geeneihin on täysin vinksahtanut. Edes mainstream geenitutkimus ei enää elä tuossa harhakäsityksessä.

Vaikuttaisi, että psykologisen maailmankuvasi on muotoutunut tyypillisen insinöörimäiseksi. Sen mukaan ihminen voi halutessaan hallita täydellisesti maailmaa. Jokainen ongelma on ratkaistavissa.

Se kuuluu insinöörien koulutukseen ja on ihan ymmärrettävää. Se ei kuitenkaan ole mikään maailmassa mikään väistämätön aksiooma. Tämän asian ymmärtäminen on viisautta ja tuskallinen kasvuprosessi. Sitä ei voi siksi edellyttää insinööreiltä. Meidän muiden tehtäväksi jää pitää teidät insinöörit lieassa. Siihen voi käyttää erilaisia manipulaatiokeinoja, esimerkiksi pelottelua tunteisiin vetoavilla riskeillä.

t. Mikko

Anonyymi kirjoitti...

Tässä ehjä linkki.

t. Mikko

Tea kirjoitti...

Heip Mikko, kiitos hyvistä ja terävistä kommenteista, pahoittelen, että en ole aiemmin venynyt vastaamaan tähän.

(Allergioita ja muita terveysvaikutuksia en ehkä ole osannut ajatella myöskään omakohtaisen kokemuksen puutteen vuoksi; en eläessäni ole ollut allerginen millekään, en ole sairastanut tulehduksia keuhkoputkissa, poskionteloissa tai virtsateissä, enkä tiedä mitään myöskään hiivatulehduksesta, aknesta, migreenistä tai monesta muusta yleisestä sairaudesta.)

En tiedä enkä uskalla spekuloida, että mistä lisääntyneet allergiat johtuvat, mutta en ainakaan olisi valmis suorilta jaloilta uskomaan, että siihen vaikuttaisi mikään sellainen syy, jonka vaikutus vahvistuisi geenimuuntelun yleistymisen myötä. Geenimuuntelu toki lisää elintarvikkeiden koostumuksen kompleksisuutta, mutta en pidä sitä terveyden kannalta erityisen merkittävänä, kun joka tapauksessa koostumus on jo kompleksinen.

Ja kyllähän kasvien myrkynsietokyvystä on ihan älyttömästi hyötyä, jos näin voidaan tehostaa tuotantoa ja parantaa hyötysuhdetta. Taustaoletuksenani on, että hyötysuhteen parantuessa ympäristökuormitukset tuotettua tuoteyksikköä kohden pienenevät.

R&D on aina vaikea sijoituskohde; takaisinmaksuajat ovat pitkiä ja ylipäätään koko takaisinmaksu epävarmaa. En ihmettele yhtään, miksi gm-tekniikan kehitys on ollut niin markkinavetoista ja miksi sitä tehdään niin vähän charity-hengessä. Ei liity suoraan tähän, mutta Kultainen riisi on kehitetty täällä ETH:ssa, missä nyt olen opiskelevinani.

Ja kiitos, olen iloinen tarjoamastasi lieasta. En koe ajattelevani, että kaikki asiat olisivat hallittavissa, mutta riskienarviointia voitaisiin kyllä monessa asiassa tehdä paljon rationaalisemmin, sen mukaan, miten suuria kokonaisriskit ovat eikä sen mukaan, miten lähellä ne ovat omaa ihoa.

Mikko kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.