lääketieteellisen tutkimuksen hyödyllisyydestä

Uusi Lääkärilehti kertoo professori Leena Palotien varoitelleen bisnesajattelun yleistymisestä lääketieteessä. Tehokkuuden maksimoiminen ei sovi lääketieteeseen, koska se vaarantaa lääketieteen kehityksen. Palotie luettelee useita eri alueita, joilla toimintaa pitäisi kehittää, jotta lääketieteellisen tutkimuksen taso ei laskisi.

Palotien yleisö koostui toki pohjoismaisten lääkäriliittojen hallitusten jäsenistä ja hänen puheestaan koostettu artikkeli ilmestyi Lääkärilehdessä, mutta lääkäriyhteisön ulkopuolella lääketieteen asema ei näytä ollenkaan niin itsestäänselvältä kuin mikä ilmeisesti on Palotien lähtöoletus.

Tällä hetkellä juuri mikään merkittävä maailman ongelma ei ole kiinni lääketieteestä. Palotien Euroopan tutkimusneuvostolta toivoma 2-3 miljardin euron lisärahoitus biolääketieteen tutkimukselle tuskin millään tavoin edistää ripulin, aliravitsemuksen tai malarian - sairaustilojen, joilla on edes jotain maailmanlaajuista merkitystä - hoitamista.

Sitäpaitsi, sellaista alaa, jossa tutkimuksen tason säilyttäminen ei vaarantuisi määrärahojen puutteen vuoksi, ei ole olemassakaan. En näe mitään syytä sille, että kaikista eri tieteenaloista resursseja työnnettäisiin juuri lääketieteeseen. Esihistoriallisen ajan mystiikasta ja animismista asti juontuvat perinteet pitävät lääketieteen arvostusta vähän turhan korkealla, eivätkä hahmota, että nykymaailma on vähän turhan kompleksinen, jotta ongelmakentäksi on mielekästä rajata yksi eliölaji tai toiminnan kohteeksi yksi organismi kerrallaan. Ei, lääketieteestä taitaa olla hyvin vähän hyötyä tässä maailmassa, vaikkakin sen olemassaolo perustoimenpiteiden tasolla onkin vakiintunut osa perusturvallisuutta ja infrastruktuuria.

Tutkimusrahoituksen sen sijaan voi suunnata johonkin oikeasti hyödylliseen, kuten kansainvälisen politiikan, taloustieteen, mediatutkimuksen, koulutuksen tai energiatekniikan tutkimukseen. Myös kansleri Kari Raivio ilmaisi jollakin menneen viikon Hesarin pääkirjoitussivulla (toivon etten muista nyt ihan väärin, taisi jotenkin liittyä siihen vastaperustettuun ulkopoliittisen tutkimuksen instituuttiinkin) huoltaan siitä, että tutkimuksessa tehdään ihan jotain epäoleellista ja oikeasti keskeiset kysymykset sivuutetaan joko liian haasteellisina tai sitten liiketaloudellisesti epäkiinnostavina. Olen erittäin paljon samaa mieltä.

Kuitenkin, hih, henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että Leena Palotie silloin osoitti laktoositoleranssin olevan seurausta geenimutaatiosta. Vaikkakaan periaatteessa en kannata luonnollisuuden käsitettä millään tavoin, niin minua tyydyttää suunnattomasti salaa ajatella, että tämä laajalle levinnyt maidonjuomistoiminta (jota siis syvästi ihmettelen ja josta mielelläni irtisanoudun) on vain satunnaisen mutaation mahdollistamaa ja siksi epäluonnollista.

Maailman lainalaisuuksien tutkiminen ja suuren älyllinen leikin leikkiminen on toki jännittävää, mutta kehittyneitä aivoja voisi silti kytkeä johonkin hyödylliseenkin toimintaan.