hyväosaiset pelastavat itämeren

Varainhankinta.net uutisoi Puhdas Itämeri-kampanjan menestyksestä. Artikkelissa kerrotaan kahden kolmasosan lahjoitusrahoista tulleen hyväosaisilta ihmisiltä.

Karmivaa miten hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta välttämätön toiminta yhä mielletään vaan hyväntekeväisyydeksi, varainsiirroksi hyväosaisilta osattomille. Tykkään huomattavasti enemmän siitä nykyaikaisemmasta vastuu- ja oikeudenmukaisuusretoriikasta, taivaspaikan tai hyvän ihmisen leiman myynti tuntuu 2000-luvulla vähän halvalta.

lääketieteellisen tutkimuksen hyödyllisyydestä

Uusi Lääkärilehti kertoo professori Leena Palotien varoitelleen bisnesajattelun yleistymisestä lääketieteessä. Tehokkuuden maksimoiminen ei sovi lääketieteeseen, koska se vaarantaa lääketieteen kehityksen. Palotie luettelee useita eri alueita, joilla toimintaa pitäisi kehittää, jotta lääketieteellisen tutkimuksen taso ei laskisi.

Palotien yleisö koostui toki pohjoismaisten lääkäriliittojen hallitusten jäsenistä ja hänen puheestaan koostettu artikkeli ilmestyi Lääkärilehdessä, mutta lääkäriyhteisön ulkopuolella lääketieteen asema ei näytä ollenkaan niin itsestäänselvältä kuin mikä ilmeisesti on Palotien lähtöoletus.

Tällä hetkellä juuri mikään merkittävä maailman ongelma ei ole kiinni lääketieteestä. Palotien Euroopan tutkimusneuvostolta toivoma 2-3 miljardin euron lisärahoitus biolääketieteen tutkimukselle tuskin millään tavoin edistää ripulin, aliravitsemuksen tai malarian - sairaustilojen, joilla on edes jotain maailmanlaajuista merkitystä - hoitamista.

Sitäpaitsi, sellaista alaa, jossa tutkimuksen tason säilyttäminen ei vaarantuisi määrärahojen puutteen vuoksi, ei ole olemassakaan. En näe mitään syytä sille, että kaikista eri tieteenaloista resursseja työnnettäisiin juuri lääketieteeseen. Esihistoriallisen ajan mystiikasta ja animismista asti juontuvat perinteet pitävät lääketieteen arvostusta vähän turhan korkealla, eivätkä hahmota, että nykymaailma on vähän turhan kompleksinen, jotta ongelmakentäksi on mielekästä rajata yksi eliölaji tai toiminnan kohteeksi yksi organismi kerrallaan. Ei, lääketieteestä taitaa olla hyvin vähän hyötyä tässä maailmassa, vaikkakin sen olemassaolo perustoimenpiteiden tasolla onkin vakiintunut osa perusturvallisuutta ja infrastruktuuria.

Tutkimusrahoituksen sen sijaan voi suunnata johonkin oikeasti hyödylliseen, kuten kansainvälisen politiikan, taloustieteen, mediatutkimuksen, koulutuksen tai energiatekniikan tutkimukseen. Myös kansleri Kari Raivio ilmaisi jollakin menneen viikon Hesarin pääkirjoitussivulla (toivon etten muista nyt ihan väärin, taisi jotenkin liittyä siihen vastaperustettuun ulkopoliittisen tutkimuksen instituuttiinkin) huoltaan siitä, että tutkimuksessa tehdään ihan jotain epäoleellista ja oikeasti keskeiset kysymykset sivuutetaan joko liian haasteellisina tai sitten liiketaloudellisesti epäkiinnostavina. Olen erittäin paljon samaa mieltä.

Kuitenkin, hih, henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että Leena Palotie silloin osoitti laktoositoleranssin olevan seurausta geenimutaatiosta. Vaikkakaan periaatteessa en kannata luonnollisuuden käsitettä millään tavoin, niin minua tyydyttää suunnattomasti salaa ajatella, että tämä laajalle levinnyt maidonjuomistoiminta (jota siis syvästi ihmettelen ja josta mielelläni irtisanoudun) on vain satunnaisen mutaation mahdollistamaa ja siksi epäluonnollista.

Maailman lainalaisuuksien tutkiminen ja suuren älyllinen leikin leikkiminen on toki jännittävää, mutta kehittyneitä aivoja voisi silti kytkeä johonkin hyödylliseenkin toimintaan.

eu-puheenjohtajuus

EU-puheenjohtajuus on nyt menestyksekkäästi alkanut. Tiedotusvälineet ovat tarjoilleet massoittain informaatiota puheenjohtajuuslogolla varustetuista sateenvarjoista, kynistä, mapeista, laukuista ja pinsseistä, Helsingin hotellien täyttöasteesta, puheenjohtajuuskauden aikana Suomessa järjestettävien kokouksien kustannuksista, Euroopan komissiolle tarjotun Suomi-päivällisen ruokalistasta sekä pääministerin ja presidentin roolijaosta kokousjärjestelyissä. Puheenjohtajuuskauden sihteeristöä on haastateltu joka maailman ainoassa mediassa ja kysymyksiin kovasta kiireestä ja suurimmista peloista mahdollisten mokien suhteen on saatu kuulla kommentit varmasti riittävän monta kertaa.

Monet tahot kohdistavat suuria odotuksia Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Ympäristöjärjestöt odottavat Suomen vievän EU:n ilmastopolitiikkaa eteenpäin, Metsäteollisuus toivoo metsäteollisuuden asemaa vahvistettavan, Työturvallisuuskeskus päätöksiä EU:n työsuojelustrategian suhteen ja MTK tietenkin pohjoisten alueiden maatalouden erikoispiirteiden huomioimista. Kaikenlaisia mahdollisia tavoitteita olisi paljonkin, mutta Suomen hallituksen strategia näyttäisi silti olevan vaan moitteettomasti selviäminen. Kun ei herätä huomiota eikä pyri sekaantumaan mihinkään ristiriitoihin, ei voi joutua vaikeuksiinkaan. No, ehkä kokouksissa ja tapaamisissa tehdään hyvää työtä, vaikka siitä ei mediaan kovin vahvoja viestejä ylettyisikään, toivon.

urheilusta ja utilitarismista

Tällaisena jalkapalloaikana muistin taas yhden syyn olla pitämättä urheilusta ja se on se älytön tribalismi, joka tuntuu kaikessa urheilussa olevan niin keskeistä. Oman kylän poikia on kannustettava vain sen vuoksi, että he kuuluvat samaan heimoon, eikä esimerkiksi sen vuoksi, että heidän tiedettäisiin harjoitelleen ankarasti ja tunnollisesti ja olevan oikeutettuja saamaan työstään palkinto. Kun suomalaiset eivät ole mukana jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa, niin voittoa toivotaan jollekin muulle eurooppalaiselle maalle, mutta yhteisyyden tunteen hakemisesta etnisen samankaltaisuuden kautta ei luovuteta.

Tällaisessa maailmassa on surullista asua. Kestävämmän maailman tavoittaminen kuitenkin jossakin vaiheessa tulee edellyttämään aika utilitaristista toimintaa aika monelta ihmiseltä ja olisin mielelläni ajatellut, että äärimmäisimmätkin egoistit kykenisivät kokemaan sympatiaa, empatiaa tai edes sitä alhaisimmista alhaista tunnetta, sääliä, utilitaristisen toimintansa motivoimiseksi. Urheilun kautta kuitenkin paljastuu, miten mahdotonta minkäänlainen samaistuminen keneenkään minkäänlaisten etnisten rajojen yli monelle ihmiselle on.

Hmm, onneksi kestävämpään maailmaan tähtäävää toimintaa voi vielä myydä sädekehin ja taivaspaikoin. Autettavien uhriuttaminen ihmisten mielikuvissa on sitä helpompaa, mitä vahvemmat ovat erilaisuuden kokemukset. Tällaisessa myyntityössä minua ei kuitenkaan millään innostaisi olla mukana enkä ikinä eläessäni aio sekaantua minkäänlaiseen hyväntekeväisyyteen.

hurina tietää teekkarit

Hurina tänään:

Teekkarit ovat luultavasti suuria likapyykin vastustajia

Nauran ehkä itseni halki tuota Hurinan postausta, loistavia likapyykin lopettamisvinkkejä.

100 dollarin kannettava

Kymmenellä miljoonalla eurolla, samalla summalla kuin LED-valon keksijälle juuri yhden miljoonan jakaneen Milleniumpalkintosäätiön pesämuna, on käynnistetty myös One Laptop Per Child-hanke. Hankkeen tavoitteena on saattaa tietoyhteiskuntapalvelut yhä useamman ulottuville valmistamalla kannettava tietokone, jonka hinnaksi muodostuisi alle 100 dollaria. Tätä puuhataan aika keskeisesti MIT Media Labissa, jossa ei yleensä kai ole ollut tapana jumiutua vanhoihin tottumuksiin (uudelleenkeksivät hiljattain auton). Alle 100 dollarin hintaisen laitteen suunnittelu onkin ollut haastavaa. Erityisesti laitteen tarvitseman virran kuluttamista ja tuottamista on jouduttu pohtimaan, jotta tietokone olisi toimintavarma myös epävakaan energiahuollon alueilla. Laitteet on varustettu pienellä sähkögeneraattorilla, jota käytetään käsin veivattavalla kammella ja laitteen näyttö on tarvittaessa asetettavissa virtaa säästävään mustavalkoiseen tilaan.

Projektin johtohahmo, MITin professori Nicholas Negroponte, on joutunut hankkeessaan kohtaamaan myös ohjelmistojen rajoittuneisuuden. Hän kritisoikin ohjelmistotuottajia tämän vuoden LinuxWorld-konferenssissa Bostonissa ohjelmistojen monimutkaistumisesta ja raskastumisesta värikkäin värikkäin ilmaisuin. Via eWeek:

"I have come to a conclusion that every new release of software is distinctly worse than the other. Why? It's because the fat lady can't sing. There's a natural tendency to add stuff," Negroponte said. "Suddenly it [becomes] like a very fat person—uses most of their energy to move the fat. We've gotten to the point where we have to completely rethink."

Ja tämä onkin totta. Kun markkinoilla olevissa tietokoneissa ei ole niukkuutta kovalevytilasta eikä prosessoritehosta, ei ohjelmistokehittäjien kannata panostaa ohjelmistojen yksinkertaisuuteen yhtään sen enempää kuin energiayhtiöitä kiinnosti panostaa tuulivoimaan ennen ympäristöajattelun popularisoitumista. Hmm, ehkäpä tämäkin vielä nähdään, jos spämmi ja virukset vauhkoonnuttavat kansalaiset vaatimaan ohjelmistotoimittajilta paremmin hallittuja ja yksinkertaisempia ohjelmistoja.

Negroponten tavoite on edistää köyhien mahdolisuuksia koulutukseen, tekniikka sinänsä ei ole hänelle itseisarvo. On sykähdyttävää kuulla, että hän itse on lukihäiriöinen. Osittain ehkä tästäkin syystä hänen elämäntapansa ovat joiltain osin huomattavan immateriaaliset. Wiredin haastattelusta:

Wired: Since you have no office at the Media Lab, where do you hang your hat when you come to work in the morning?
Negroponte: I haven't had an office at the lab for over a year, and I'm thrilled not to have one.
Wired: Where do you file your pieces of paper?
Negroponte: I don't have any. I'm trying to get paper out of my life.

En tunne, enkä varmaan edes osaa kuvitella niitä ympäristöjä, joihin tuo 100 dollarin tietokone on tarkoitettu. Tiedän, että maailmassa on edelleen miljardi ihmistä ilman moderneja energiapalveluita ja vähintään saman verran aliravittuja ja -lääkittyjä, mutta silti olen sitä mieltä, että maailma ei muutu, elleivät muutosvoimat lisäänny. Kuinka korruptoitunut hallinto voisi olla maassa, jossa vaikka puolella nuorisosta on internetin kautta saavutettu tietoisuus omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan? Tapahtuisiko suojaamattomia yhdyntöjä, ei-toivottuja raskauksia tai väkivaltaisia ympärileikkauksia vähemmän, jos ihmisillä oikeasti olisi pääsy omaan terveyteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyviin tietoihin?

kaupungeista, kellosepästä, wowista ja macista

Turku on valittu Suomen kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi ja käytännössä Turku siis lähes varmasti on kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, vaikka Kasan Marko ei siitä ilahtunutkaan. Onnea hyvästä kisasta Mäntälle ja Rovaniemelle, loistava suoritus! Turku on myös Rakkauden kaupunki. Viron ehdokas on Tallinna, mikä minusta on harmi, Tartto olisi ollut niin paljon hienompi kulttuuripääkaupunki. Tallinnassa ei ole edes jokea eikä oikeaa (vanhaa, yhtenäistä ja monitieteellistä) yliopistoa, vaikka hansakaupunki onkin. Ehkäpä kulttuuripääkaupunkius tekee Tallinnalle saman kuin Glasgowllekin, toivottavasti. Minun päässäni Tallinna on kuitenkin aina Tarttoa vulgäärimpi ja ikävämpi, kulttuuripääkaupunkiudelta on saavutus, jos se saa aikaan edes sinne muutoksen.

Vielä paikoista ja kaupungeista: Tammisaaressa on Suomen ainoa kellosepänliike, Roos, jossa asioin tänään vaihdattamassa paristoa rannekellostani. Urhoollinen perheyrittäjä kolmannessa sukupolvessa pitää edelleen liikettä pystyssä Tammisaaren keskustassa osoitteessa Långatan 17, kävelykadun poikkikadulla. Kaikki mitä Suomessa tiedetään kelloista tiedetään myös siellä. Vierailkaa, jos ikinä tarvitsette mitään maailman kellopalveluja tai kelloasiantuntemusta.

Sen Aulan Movementin (ja erityisesti Joichi Iton esityksen) jälkeen olen kovasti halunnut tietää, mistä WoWissa oikeasti on kysymys. Yritin eilen palkata paria kesälomaa viettävää koululaista pelaamaan sitä puolestani, mutta niiden vanhemmat tyrmäsivät ehdotuksen rajusti. En tajunnut, että on epätoivottavaa, että lapset viettävät kesäloman sisällä tietokoneen ääressä ja että ehdotukseni olisi ollut hyvin vahingollinen. En ikinä tajua tällaisia, ajattelin, että riittää, kun ne vaan silloin tällöin vähän pelailisivat. Ehkä elän ilman WoW-ymmärrystä jatkossakin. Miten joku ympäristö voidaan oikeasti rakentaan niin vuorovaikutukselliseksi, että siellä roikkuu niin halulla? Mitä elementtejä se vaatii ja miten tuotetaan sitä yhdessä tekemisen tunnetta? Haluaisin oikeasti nähdä mutta en pysty budjetoimaan elämästäni aikaa itse pelaamiseen.

Tilasin tänään mulle MacBookin. hurjaa. Saan sen ehkä kahden viikon kuluttua, tai ties milloin, kun niitä kysytään niin kovasti. Nyt en enää kohta jaksa odottaa.

milleniumpalkinto LED-valolle

Milleniumpalkinnon jakaminen Shuji Nakamuralle LED-valon keksimisestä oli minusta loppujen lopuksi hyvä veto, eikä merkittävyydessään juurikaan hävinnyt Tim Berners-Leen valinnalle edellisellä kerralla. Vaikkakin palkinnon ensisijainen tavoite on profiloida Suomea korkean teknologian maana, on LED-valoihin kohdistuva huomio kuitenkin erittäin tarpeellinen. LEDien täyttä energiansäästöpotentiaalia ei edelleenkään hyödynnetä riittävästi, sitä tuskin edes tajutaan tiedepiirien ulkopuolella. Palkintolautakunnan puheenjohtaja emeritusprofessori Pekka Tarjanne arvioi, että maailman valaistukseen käytettävää energiaa voitaisiin vähentää jopa 70% Nakamuran keksinnön avulla. Ennen kuin tätä oikeasti päästään toteuttamaan, tulisi LEDejä vielä kehittää huomattavasti kuluttajaystävällisemmiksi, toistaiseksi hehkulamppu johtaa viihtyisyydessä reilusti.

Aula movement 2006

Toissapäivänä (elämä menee nukkumiseen, ei ikinä ehdi blogata) oli Aulan loistava Movement. Ainakin Exove, Yritysblogit, Bruno Giussani ja Tarina ovat ehtineet jo raportoimaan, illanvietosta Ahjossa on siis varmaankin selvitty hengissä.

Clay Shirkyn esittämät Sourceforge-esimerkit olivat hurjia. Suurimmalla osalla Sourceforgen projekteista ei ole lainkaan käyttäjiä huolimatta niihin laitetuista valtavista määristä työtunteja ja energiaa. Käsittämätön määrä ihmisiä väsää yksin kotonaan erilaisia, monissa tapauksissa ihan laadukkaitakin, projekteja puhtaasta tekemisen ilosta. On vaikeaa ennustaa, että mitkä näistä nousevat suosituiksi. Sourceforgen suosituimmalla projektilla, Gaimilla (jota itsekin käytän) on miljoonia käyttäjiä, mutta aivan yhtä hyvin huipulla voisi olla jokin toinen projekti. Toinen samankaltainen esimerkki liittyi käyttäjien muodostamiin ryhmiin. Meetup.comin suosituin ryhmä on Stay At Home Moms, jolla on yli 37 000 käyttäjää, mutta se voisi ihan yhtä hyvin voinut olla jokin toinenkin ryhmä. Trendien vainoaminen on yhä vaikeampaa, mutta vielä vaikeampaa on trendien synnyttäminen tai muokkaaminen.

Tämä on opensourcen keskeinen piirre: tuhansia ja tuhansia työtunteja menee hukkaan ja motivoituneet ihmiset jäävät ilman palautetta hyvin tehdystä työstä. Ihmiset, joilla on kyky aikaansaada asioita ja kehittää tuotteita eivät välttämättä kykene ymmärtämään kohderyhmiään (ellei kohderyhmä koostu hyvin samankaltaisista ihmisistä kuin kehittäjä itse) tai markkinoimaan tuotettaan. Lisäksi tuotteen kehittäjällä voi olla vahva oma visio tuotteesta ja sen olemuksesta ja sen myötä vastentahtoinen asenne tuotteen kehittämiseen ulkopuolisten (=potentiaalisten käyttäjien) toiveiden mukaiseksi.

Kuvio muistuttaa vähän vapaaehtoisorganisaation johtamista. Hyvät ja pätevät tyypit tekevät hyviä projekteja, mutta valitettavan usein valitettavan väärään aikaan tai valitettavan heikosti markkinoiden. Jokainen väsää omaa projektiaan, mutta ketään ei ole oikeutettua velvoittaa kehittämään taitojaan tai projektiaan sille tasolle, että tekeminen oikeasti vaikuttaisi johonkin. Tämä tuntuu kummalliselta maailmanparannusprojekteissa, joissa ihmisten luulisi olevan halukkaita optimoimaan tekemisensä positiiviset vaikutukset, mutta niin, oikeastihan ihmisille on tärkeämpää harrastaa jotakin omaa toimintaterapiaa kuin aikaansaada asioita, vaikka tietoisesti haluavatkin kuvitella tekevänsä kovinkin hyödyllistä maailmanparannustoimintaa. Altruismi on masokismin yksi ilmenemtämismuoto, samoin kun kaikenlainen asketismi ja usein veganismikin, kaikki maailmanparannusskenessä paljon näkyviä harrastuksia.

Movementissa oli myös aika hauska Nokian designkuninkaan Alistair Curtisin esitys, jossa hehkutettiin Nokiaa aika paljon, mutta keskeinen väite oli oikeasti hyvä: The future of all media is social. En ole yhtään eri mieltä. Ihmisen ehkä keskeisimpiä tarpeita on kokea hyväksytyksi tulemisen tunteita erilaisissa vertaisryhmissä ja saavuttaa hyvää vuorovaikutusta, kaiken maailman kuluttamisen on luontevaa tukea sitä tavoitetta.

Webin kautta tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on lisäksi erittäin nautittava hallittavuuden piirre: aina voi itse valita, että ilmaiseeko muille olevansa läsnä ja tavoiteltavissa. Halutessaan voi olla yhteydessä milloin tahansa satoihin samaan aikaan tavoiteltavissa oleviksi itsensä ilmaisseihin ystäviinsä, kuten viimeinen puhuja, Joichi Ito, jonka kyvyt hallita viittäsataa kontaktiaan yhtäaikaisesti olivat todellakin hämmästyttävät. Coctailkutsujen aika on ohi.

Bloggaan myöhemmin erikseen Fonin Martin Varsavskysta, koska hauska ja humoristinen esityksensä kuitenkin oli aika basic Fon-konseptin esittely ja haluan varata erikseen aikaa ja energiaa Fonin hehkuttamiseen. Mainitsen vaan vielä lyhyesti, että nyt Suomeen saa ostaa Fon-routereita viidellä eurolla.

milleniumpalkinto

Aika kiinnostavaa muuten, että kenelle huomenna menee Milleniumpalkinto. Viime vuonna oli Tim Berners-Lee, yhtä hyvää palkittavaa voi kyllä olla vaikeaa löytää. On tosi hyvä, että palkintotyöryhmässä on myös yksi Neuvo mukana, sellaisille varmaan on käyttöä. Kolmen uutisissa varmaan kerrotaan jo voittaja, odotan mielenkiinnolla.

bobilaisten mummo, langaton junanetti ja toriparkki

Tietääkö joku, mitä Bob Helsingin mummolle kuuluu? Bobin Kukka-mummo on ollut Köyhien asialla-puolueen kunnallisvaaliehdokkaanakin, bobilaiset eivät ehkä kovin köyhäorientointuneen mummon keskeisintä kohderyhmää ole, ainakaan näin pian yo-piposesongin jälkeen. Vieläkö mummo viihtyy Bobilla?

Rautateiden yksityistymisestä voi olla mitä mieltä kukakin tykkää, mutta brittiläinen yksityinen rautatieyhtiö Great North Eastern Railway on ollut ensimmäinen, joka on tarjonnut matkustajilleen langatonta nettiyhteyttä. Kanadassa langatonta nettiyhteyttä tarjoaa VIA Rail ja Yhdysvaltojen aurinkoisessa Kaliforniassa myös Capitol Corridor laajentanee pian langattoman verkon tarjontaansa. Milloin, oi milloin meidän VR uskaltaisi investoida sellaiseen? En oikeasti halua käyttää näin suurta osa elämästäni menee hukkaan junassa kököttämiseen, haluan tyydyttää nettiriippuvuuttani kaikin mahdollisin keinoin kaikkina hetkinä, myös on the rails.

Pelkään kaikista ponnisteluistani huolimatta jotenkin olevani tullut todella tyhmäksi ja ymmärtämättömäksi, mutta en oikeasti kykene käsittämään kenenkään motiiveja haluta Turkuun toriparkkia. En keksi yhtään positiivista vaikutusta, mitä toriparkin rakentamisella voi olla ja se on todella huolestuttavaa, sillä useat viisaat tahot kuitenkin keksivät niitä niin paljon. Tulisin mielelläni viisaammaksi ja ymmärtäväisemmäksi, mutta pelkään, että taidan olla jo menetetty tapaus.

megapolis2021

Voin kertoa, että syksyn megatapahtumasta on tulossa ihan käsittämättömän hyvä, on niin siistiä voida seurata läheltä sen tekemistä. Seuratkaa tekin: megapolis2021.org.

ilmastonmuutoskeskustelusta ja maceista

Tietokonekirjallisuuskustantaja O'Reillyn blogissa, O'Reilly Radarissa, käydään kiihkeää ilmastonmuutoskeskustelua Al Goren An Inconvenient Truth-elokuvan pohjalta. Bloggaaja Marc Hedlund oli vaikuttunut ilmastonmuutoksen ehkäisemistoimien tärkeydestä ja kehoitti samoin ajattelevia lukijoitaan ostamaan ensi-iltaviikonlopun lippuja, jotta katsojatilastot osoittaisivat amerikkalaisten pitävän aihetta merkittävänä. Kommenttiosastolla näyttäisi edelleen kuohuvan vilkas keskustelu.

Hedlund kritisoi Goren elokuvaa liiallisesta Mac-pitoisuudesta, sillä Gore istuu Applen hallituksessa. Kuitenkin myös Tim O'Reilly (tietokonekirjallisuuden ehkä suurin kuningas) näyttäisi olevan innokas Macin käyttäjä ;).

Olen itse ehkä noin kolmen kuukauden ajan aktiivisesti suunnitellut kannettavan tietokoneen hankkimista ja näyttäisi siltä, että millään muulla valmistajalla ei ole tarjota minulle sellaista laitetta, mitä yhtään voisin kuvitellakaan haluavani. On hämmästyttävää, miten useimpien laitevalmistajien mielestä yksityisasiakkaiden ei lähtökohtaisesti pidä haluta ostaa hyviä koneita. Vähänkin käyttökelpoisemmat/haluttavammat tietokoneet myydään aina ensisijaisesti yritysasiakkaille, eikä asiakaspalvelunumeroissa osata kertoa niistä mitään, saati että niitä olisi nähtävillä missään muualla kuin myyntimiesten autojen takaluukuissa tai jossain kehätien takana sijaitsevissa maahantuojan varastoissa. Saatan oikeasti vielä joutua ostamaan Macin, minäkin.

aula movement 2006

Ensi keskiviikkona on ehkä pakko mennä Aula.orgin Movementiin. Sinne tulee Varsavskykin puhumaan (tietenkin paljon muitakin), voi olla aika kiinnostava tilaisuus.

the economist ja vähän uutispalveluista verkossa yleisemminkin

Hih, The Economist on Lordin euroviisuvoiton perusteella tutkinut suomalaisten uskonnollisuutta ja haastatellut artikkeliaan varten uskontotieteilujä Kimmo Ketolaa ja piispa Ambrosiusta. Viehättävää, miten jännittäväksi toisilla mantereilla tämä pohjoinen mystiikka osataankin kokea.

Tykkään muuten The Economistin verkkolehden toteutuksesta kovasti, kaikki artikkelit on tagattu (vai tagitettu, kumpi ilmaisu on oikeampi?) ja haettavissa eri kategorioista. Katsokaa, kuinka on toteutettu esimerkiksi ympäristöaiheisten artikkelien kokoomasivu ja kuinka vaikkapa Ruotsi-sivu, johon tulee myös syötettä Ruotsi-aiheisista artikkeleista. Isojen printtimedioiden verkkoversioille tyypillisesti artikkelit ovat kuitenkin salasanojen takana eikä kommentointimahdollisuuksia (ainakaan rekisteröitymättömille) ole.

Muun muassa Hesarin ja BBC:n uutisartikkelien yhteydessä tarjotaan usein lue myös-artikkeleja, joka käyttäjän kannalta tarjoaa samanlaista toiminnallisuutta kuin tagittaminen, mutta näkymättömämmin, koska käyttäjä ei tiedä, millä perusteilla suositeltavat artikkelit on valittu. Artikkelit on usein jaettu myös kategorioihin (kotimaa-, ulkomaa-, talous- jne), mutta webin tarjoamia toiminnallisuuksia on harvoin tajuttu täysin käyttää.

homous ei kiinnosta iltapäivälehtiä

Miksi kaikissa iltapäivälehdistä lukemissani Kari S. Tikan kuolemaan liittyneissä lööpeissä ja artikkeleissa on viitattu helsinkiläiseen veroprofessoriin ja seksuaalivähemmistöjen suosimaan DTM-ravintolaan, eikä esimerkiksi tyylipuhtaammin helsinkiläiseen homomieheen ja homobaariin? Ensimmäisissä tapahtuman jälkeisissä artikkeleissa ei edes puhuttu DTM-ravintolan erityisluonteesta. Milloin homous on lakannut olemasta kiinnostavaa kaluttavaa iltapäivälehdille?

onnea aavikoille ja Gadolinille

Onnea maailman ympäristöpäivän johdosta. Tällä kielialueella ei ehkä niin murehdita aavikoitumista, mutta YK:n ympäristöohjelma UNEP on valinnut sen tämän vuoden ympäristöpäivän teemaksi. Ilmastonmuutos aavikoittaa aavikoita entisestään, ja edelleen on tahoja, jotka haluavat lopettaa satsaukset uusiutuvaan energiaan sillä perusteella, että ihmisen vaikutuksesta ilmastoon ei ole varmuutta. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen voi toki pyörittää taloutta aivan merkilliseen, sairaaseen suuntaan, mutta demokraattisessa maassa on talouden sopeuduttava muuttuvaan toimintaympäristöön, jos kansa toimintaympäristöä haluaa muuttaa.

Aavikoitumista nyt joka tapauksessa voi estää paitsi epäsuorasti säätämällä kulutustottumuksiaan vähemmän materiaintensiivisiksi myös edistämällä suoremmin aavikkojen laitamilla asuvien paikallisten ihmisten ymmärrystä ympäristöstään ja viemällä maankäyttöä kestävämpään suuntaan, kuten esimerkiksi Sinsibere-hankkeessa tehdään.

Tänään on myös suuren suomalaisen kemistin Johan Gadolinin syntymäpäivä. Hänellä oli vahvaa pedagogista näkemystä, koska professorina järjesti kemian opiskelijoille laboratorioharjoituksia, mikä siihen aikaan, 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, oli kovinkin epätavallinen käytäntö. Hänen mukaansa on nimetty sekä alkuaine gadolinium (lyhennettynä Gd, ei Ga, joka tarkoittaa galliumia ja josta valmistetaan maailman tehokkaimmat aurinkokennot) että Åbo Akademin rakennus Gadolinia. Gadolinium on erittäin hyödyllinen mm. cd-levyjen valmistuksessa, mutta Gadolinian opiskelijaravintolan ruokalista ei tee vaikutusta vegaaniin.

edit: Aavikoitumisjuhlaa voi muuten jatkaa maailman aavikoitumisen ja kuivuuden vastaisena päivänä, 17. kesäkuuta. Kaikki YK:n kaikki tärkeät kansainväliset päivät löytyvät täältä. Mun mielestä nämä olisivat kyllä paljon parempia kun nämä helluntait ja vaput, mitä viime aikoina on vietetty. Olisi ihan hyvä, että maailman ympäristöpäivä olisi myös kansallinen liputuspäivä (puolitangossa voisi itse asiassa olla hyvä), ja vaikka Roska Päivässä-liike organisoisi kansan tekemään sentyyppisiä mitättömiä symbolisia asioita, mihin jopa ilmastoskeptisten selluprofessorienkin kyvyt riittäisivät.

lyheyt: Fon, Nokia ja Ubuntu Dapper Drake

Oikeasti, en millään jaksa enää odottaa, että Fon aikaansaa maailmanlaajuisen langattoman verkon kaikkialle. Vähänkö siistiä, miten tekniikan (="kovien arvojen") edistyminen voi tuottaa yhteisöllisyyttä ja jakamisen kykyä (="pehmeitä arvoja"), olisiko joku muka arvannut? Fon-guru Martin Varsavsky myös bloggaa.

Nokia tekee kokeiluja web-servereinä toimivista kännyköistä. Oikeasti, maailma voi olla jo kolmen vuoden kuluttua aivan toinen, kun kaiken voi julkaista ja saavuttaa reaaliajassa.

Ubuntusta on vihdoin puolen vuoden odottelun jälkeen julkaistu versio 6.06 (näyttää niin karkilta), Dapper Drake. Päivitys Breezysta Dapperiin voidaan suorittaa graafisesti Synapticin kautta, yhtä kevyesti kuin minkä tahansa muun ohjelman päivitys. Hoidan tämän kohtapian, kun elämä venyy tähän, nyt kivet huutavat minua pellossa.

kuka ostaa ms officea

Eilen jouduin kohtaamaan tosiasian, että on oikeasti olemassa ihmisiä, jotka ostavat Microsoft Office-lisenssejä jopa silloin, kun sitä ei ole pakkomyyty jossain rautapaketissa. Olin todella hämmentynyt siitä, että edes raha (joka muuten oli kaikkien kahvipöytäkeskustelujen suosikkipuheenaihe) ei kannusta ihmisiä hankkiutumaan selville vapaiden ohjelmien olemassaolosta. Uuh, en kyllä ole hyväksi sukujuhlille eivätkä ne minulle.

Lataa OpenOffice, ellei sinulla jo ole.

kuluttajien aktivointi keskusteluun: Honda ja Zappos

Honda on aika edistyksellisesti tajunnut keskustelun tuottamisen pointin. 2TalkAbout.com-sivustolla kuluttajat on aktivoitu keskustelemaan Hondan tuotteista ja niiden ominaisuuksista. Bonuksena vielä se hieno mainosklippi, jossa siis kuoro tekee koko käsittämättömän hienon ääniraidan.

Nyt kun löysin tuon Hondan sivuston, niin itseasiassa muistin erään toisenkin aikaisemmin löytämäni kuluttajasivuston, jossa saa kommentoida Zappos.comin kenkiä.

Onko jollekin muulle tullut vastaan muita esimerkkejä tällaisestä?