Nykyteatteri

Tylsät ja ennalta-arvattavat tyypit seisovat lavalla ja riitelevät siitä, miten jotakin tekstiä pitäisi lähestyä ja miten sitä pitäisi esittää.

Yksi heittää jonkin hyvä-paha-asetelmaa rikkovan näkemyksen, esim. jotain inhimillisiä piirteitä jostain pahiksista. Muut yhdessä mässäilevät pahiksen pahuudella vähän ja sitten kaikki palaavat alkuperäiseen ja tunnistettavaan hyvikset-pahikset asetelmaan.

Lisäksi vedotaan teatterintekemisen perinteisiin ja kaivataan vanhoja kulta-aikoja. Haikaillaan uutta ja tuoretta otetta ja lopulta hyväksytään että okei, samoista teksteistä saa löytää samoja asioita kuin mitä joku muukin on joskus löytänyt.

Teatteriesityksiin pitäisi liittää jotkin varoitusmerkit tästä, en todellakaan haluaisi joutua näkemään yhtä ainuttakaan tällaista esitystä enää.