Pohjoismaat ovat niin ylivoimaisia helppoudessa ja tasa-arvoisuudessa. Ja kuningashuoneinstituution sovittaminen siihen kauniiseen samalle viivalle asettavaan ja kaikkiasyleilevään sosiaalidemokratiaan on vaan niin sykähdyttävää. Miten jotkut prinsessat voivatkin olla niin megataviksia?
Sietämättömän epäreilua että niin söpöt joutuvat ilman omaa valintaansa luovuttamaan koko elämänsä ja yksityisyytensä ja tunneilmauksensa kaikille ja menettämään niin paljon tavallisista jutuista.
Ihanaa miten kiltti ja hyväntahtoinen joku voi olla, huolimatta siitä, että rooli on väkisinkin äärimmäisen ahdas ja raskas. Itketti nähdä niin kaunis ja niin onnellinen prinsessa.
Tekstit
6 kommenttia:
KARMEE HAASKA!! JUmalauta, naama on leveä kuin leivinuuni ja nämä dorkat ylistävät!
Mun mielestä prinsessa on ihana! Mulla voi tosin olla väärät mielipiteet koska mulla on kaikenlaisia muitakin tyhmiä ajatuksia. Mulla on esim. sellainen käsitys, että toisten haukkuminen on vähän jälkeenjäänyttä ja että on ihan sivistyneitäkin tapoja ilmaista erimielisyyttä. Saatan elää jossain ihan menneissä maailmoissa, en oikein mitenkään taida enää oppia tähän nykyiseen vihapuhetrendiin.
Mun mielestä jos haukkuu ilman syytä ihanaa prinsessaa on ite haaska ja leveänaama. Senkin paistinpannu!
Kuninkaalliset ovat poliitikkoja ilman kilpailua, joten heillä on varaa tehdä kaikki symppikset ja mahtipontiset asiat joita poliitikotkin haluaisivat tehdä kansaa hurmatakseen jos kilpailijat eivät olisi koko aikaa kampittamassa.
Kuninkaallisten ei siis tarvitse kampanjoida toisia vastaan, jolloin heidän ei tarvitse tehdä epäsympaattisinta poliitikon tointa eli haukkua toisia. Heidän päämääränsä on vain yrittää oikeuttaa oma asemansa ja instituutionsa osoittamalla, että tuottavat arvoa ja palveluita, jotka tekevät monarkian kannattavaksi.
Hyvä esimerkki on tuore prinssipuoliso, joka rupesi lukemaan lääketiedettä ajatuksena, että kruunupää voi oikeuttaa olemassaolonsa kouluttautumalla ja verkottumalla kansanterveyden edistäjäksi (mistä syystä pariskunta saikin lahjaksi erittäin osuvan kuntoiluoppaan eräältä kansanedustajalta.)
Kaikkialla muualla (perinteinen media, kulttuuriteollisuus, yleisradio jne jne) tarpeettomaksi käyvä instituutio näyttäisi yrittävän puolustaa itseään uhkailemalla, mahtailemalla ja syyllistämällä. Voisivat ottaa oppia kuninkaallisista. Ehkä siniveristen erityisasema on jo lähtökohdiltaan niin törkeä, että monarkistit ovat tajunneet, että kampanja onnistuu vain sovinnollisuudella jos silläkään.
Joo. Poliitikko voi kyllä halutessaan luopua politiikan tekemisestä ja sanoa, että eipä kiinnosta kenenkään suosio.
Tulkitsen itse niin, että vaikka monarkian suosion ylläpitäminen onkin monarkeille rationaalisesti ajatellen tosi tärkeä tavoite, niin suosion ylläpitäminen on myös ihan henkilökohtaisen elämän ja minäkuvan hallinnan kannalta välttämätöntä.
Jos ei huvita joskus vilkutella kansalle ja leperrellä lapsille, niin välitön kustannus on kai kuitenkin se, että joutuu ajattelemaan itseään kärttyprinsessana ja sietämään lööppejä. Kuvittelisin, että vähemmän painaa esimerkiksi se, että saa hovin tiedotuksen kimppuunsa ja että pitkillä aikaväleillä monarkian arvostus heikkenee.
Olen antanut kertoa itselleni, että kaikki Euroopan monarkiat ovat ottaneet toiminnassaan lähtökohdaksi, että ne ovat jatkuvan lakkautusuhan alla.
Kuningashuoneen suosio ja kansalaisille tuotettu hyvä mieli ei ole mikään sivutuote eikä kruunupään psykologinen ongelma vaan yksinkertaisesti tuote, jota kuningashuone on viritetty tuottamaan. Suosion mittaaminen kyselyin on normaalitouhua ja työtä arvioidaan saatuja tuloksia vasten.
Jos katsotaan, ettei tuote vastaa hintaansa, instituutio lakkautetaan. Uskoakseni kuningashuoneella on ollut iät ja ajat jonkinlainen alasajosuunnitelma siitä, mitä tehdään jos monarkialle tulee loppu.
Lähetä kommentti