Tämä on ehkä tosi nerokas julkaisu: The Onion. Näiden juttujen voisi melkein kuvitella olevan kirjoitettu ihan tosissaan, enkä oikeasti ihan aina tiedä: New 'Anti-Abortion Pill' Kills Mother, Leaves Fetus Alive, 48-Hour Internet Outage Plunges Nation Into Productivity, Veteran Cop Gets Along Great With Rookie Partner, Chinese Employers To Grant 15-Minute Maternity Break. Sipuli kuoriutuu hienosti kerros kerrokselta ja sarkasmi on vain harvoin häiritsevän alleviivaavaa. Kuvamateriaali on vakuuttavaa, ja taittokin on ammattimainen. Poimin tätä lehteä yhden numeron mukaani Bluestockingsista.
maanantaina, toukokuuta 29, 2006
lauantaina, toukokuuta 27, 2006
tärkeää parsakaalitietoa
Vuoden vihannes on alunperin italialainen, mutta erinomaisesti Suomeen sopeutunut parsakaali. En osaa tehdä siitä juuri mitään sellaista, mitä ei myös voisi tehdä erinomaisesti ilman. Kuvia parsakaalista tiedotusvälineiden käyttöön - ihan ilman naamioita.
metsäteollisuus, investoijat ja kehitys
En nyt tietenkään ole ikinä johtanut mitään suurta metsäteollisuus- enkä mitään muutakaan yritystä, mutta en silti kuvittele, että se olisi ihan niin helppoa, kuin minkälaiseksi Paperiliitto sen esittää. Minusta on aivan luonnollista, että tulossa oleviin tilanteisiin reagoidaan ajoissa, eikä vasta silloin kun on jo liian myöhäistä. Vaikka opintoraha-eläjänä olenkin ymmärtämätön sen suhteen, mitä pääomasijoittaja kaikilla osinkotuotoillaan tekee, pidän silti yrityksen normaalitilana sitä, missä tuotetaan voittoa ja jaetaan osinkoa. Investoijille pitää olla kiltti, jotta ne kokisivat vahvoja turvallisuudentunteita ja pitäisivät rahat kiinni yhtiössä, muuten ei mistään tule mitään. Siksi on ennakoitava tulevaisuutta ja tehtävä irtisanomiset jo ennen kun investoijien turvallisuudentunne heikkenee.
Metsäteollisuuden Anne Brunila on kyllä hyvä hahmo luomaan turvallisuudentunteita, vaikuttamaan metsäteollisuuden toimintaympäristöön sekä popularisoimaan asioita. Brunila on ehkä miljardi kertaa edustavampi, sanavalmiimpi ja älykkäämpi kuin Paperiliiton Jouko Ahonen, jonka kaikki lausunnot sekä esiintymiset saavat minut lähinnä ulvomaan myötähäpeästä.
En kyllä yhtään ymmärtänyt, että minkälaiset isänmaalliset sijoittajat haluaisivat ostaa Voikkaan tehtaan. Minkälainen sijoittaja haluaa omistaa yhden yksittäisen ja irrallisen tehtaan näillä markkinoilla, joilla logistiikkaketjun tehokkuus, toimitusvarmuus ja laatu ratkaisevat, kun kilpailijoilla on jo koon puolesta reilusti paremmat mahdollisuudet keskitettyyn tuotantoon ja logistiikkaan. Epäilen, että yhdellä yksittäisellä yksiköllä ei ole mahdollista pärjätä, ellei jossain ole myös yhtä isänmaallisia, sympaattisia ja pitkämielisiä asiakkaita, kuin nämä Jouko Ahosen keksimät isänmaalliset sijoittajat ovat. Epäilen vahvasti.
Suomen paperi- ja metalliteollisuus sekä niiden historia ovat juuri nyt minulle loputtoman kiinnostavia, kun yritän hahmottaa mahdollisia tulevaisuuksia maailman kehittyville valtioille. Sotakorvauksien maksamisvelvollisuus ohjasi teollista kehitystä vahvasti, mutta siinä sivussa myös hyvinvointiyhteiskunnalle välttämättömän infrastruktuurin rakentamista tie-, rautatie- ja puhelinverkostoineen sekä työvoiman terveyttä edistävine terveydenhuoltojärjestelmineen.
Maailman hyvät asiat on rakennettu unelmien ja illuusioiden voimalla enemmän kuin minkään muun. En voi kuvitella, että uusiutuvaan energiaan perustuvaa maailmantaloutta aikaansaataisiin ilman samanlaista innostusta kuin mitä oli sodanjälkeisessä Suomessa tai amerikansiirtolaisten mielissä Libertyn soihdun tullessa näkyviin viikkojen merenkäynnin jälkeen. Hitto, ainakin yhtä epätodennäköistä kuin minkään paperiteollisuuden säilyminen tässä maassa.
torstaina, toukokuuta 11, 2006
lukutaitoa bollymusikaaleilla
Kielen oppiminen on aina tuskaista. Intialainen Brij Kothari, joka Yhdysvalloissa opiskellessaan tarvitsi jatkuvasti espanjan kielen taitoa pyrkikin seuraamaan mahdollisimman paljon espanjankielisia tv-ohjelmia. Pian hanta turhauttivat englanninkieliset tekstitykset ja han totesi, etta kielenoppimisen kannalta olisi parempi, jos tekstitys olisi espanjaksi.
Tama yksinkertainen ja kaytannon tilanteessa noussut idea jalostui myohemmin laajaksi lukutaitoa edistavaksi hankkeeksi, kun Kothari keksi, etta Intiassa ihmisten puutteellista lukutaitoa voisi merkittavasti edistaa lisaamalla hindinkielinen tekstitys televisiossa naytettaviin megasuosittuihin Bollywoodmusikaaleihin.
Paitsi etta hankkeella oli suorat vaikutuksensa ihmisten lukutaitoon, se myos nosti ohjelman katsojalukuja niin merkittavasti, etta hanketta voitiin jatkaa kaupallisen rahoituksen turvin. Juuri tamantyyppisia, itse itseaan kantavia ja osaksi paikallista kulttuuria juurtuvia hankkeita mina haluaisin olla tekemassa.
keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006
kehitys kehittyy, un-kuvat ja chevy tahoe
Aika turhauttavaa, etta kehitys ei ikina oikein kehity mihinkaan, koska oljyntuottajamaista on niin kivaa tuottaa oljya. Saudi-Arabia on ollut aika aanekas painottaessaan sita, etta maailma tulee olemaan viela pitkaan fossiilisten varassa ja siksi puhtaan hiilen teknologiaa pitaa kehittaa. Niilla ole aivoja tajuta, etta oikeisiin asioihin pitaa keskittya jos haluaa oikeita asioita saada aikaan. Maailma pitaa saada kokonaan uusiutuvien varaan mielellaan viimeistaan 2040, miksi ihmeessa kehittaisimme mitaan sellaista, minka ei pidakaan kantaa tuon pidemmalle? Vahintaan yhta ajantasaista toimintaa kuin nama modeemikaappaussaadokset. Modeemikaappauslaki saadaan pystyyn ehka joskus taman vuoden aikana, kun kukaan ei varmasti enaa kayta mitaan laissa tarkoitetun modeemin kaltaistakaan. Tosi nopeaa ja alykasta toimintaa.
Flickr tarjoaa muuten aika upean setin kuvia tasta YK:n paamajasta, jonka kellarista tata kirjoittelen.
Jos en ole tajunnut ikina linkata, niin kerron teille, etta Chevroletilla/General Motorsilla oli tassa joskus hiljattain loistava idea osallistaa kuluttajia Tahoe-nimisen maasturimallin markkinointityohonsa. En tieda, etta saivatko ne siita projektista irti mitaan sellaisia mita toivoivat saavansa, mutta kuluttajat innostuivat aiheesta oikein kovasti. Loistavia adbusterhenkisia tuloksia loytyy netista aika monesta paikasta, mutta linkkaanpa teidat tanne.
lauantaina, toukokuuta 06, 2006
katujen olohuoneistamisesta ja palkkakustannuksista
New Yorkissa on ihanaa se, miten ihmiset asuvat kadulla. En uskalla kuvitellakaan, mita Manhattanilla ovat asuntojen neliohinnat, mutta voin kuvitella, etta ylimaaraisesta tilasta ei huvita maksaa, kun kadut elavat ja tapahtuvat koko ajan. Ihmisia on jatkuvasti liikkeella, on kasittamatonta, miten karsivallisesti kaikki puuhaavat omia asioitaan hairiintymatta muista. Puistoissa joogataan ja jumpataan, ihmiset tapaavat toisiaan ja selittavat asioitaan taysin muista valittamatta.
Paivan suurin havainto oli, etta oikeasti niin laaja katujen kayttaminen olohuoneena ei olisi mahdollista, elleivat palveluhenkiloston palkkakulut taalla olisivat niin olemattomat, etta kaikenlaiset nakymattomat viihtyvyytta lisaavat tekijat tulevat hoidettua napparasti. Sen lisaksi, etta kadut tulevat lakaistua ja roskat kerattya, on myos ravintoloissa ja baareissa runsaasti henkilokuntaa hymyilemassa ja heittamassa lappaa. Tyoelaman huonontumisen lyhyt historia ei ole taalla viela oikein alkanutkaan, vaikka toki alhaisten palkkatulojen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat huolta tuottavatkin. Joka kerta vartijan, kauppaostosten pakkaajan tai hissinappulan painajan nahdessani mielessa vilkkuu Barbara Ehrenreichin Nalkapalkalla.
Villi, villi, villi maailma uuh. Huomenna vapaapaiva, aika jeeta.
torstaina, toukokuuta 04, 2006
opettelen YKta
Maailmassa riittaa aina opittavaa. Juuri nyt opettelen kansainvalista diplomatiaa ja erityisesti YK:ta, tuntuu hallitsemattomalta. Suoritan opintojani New Yorkissa, bloggaan taalla YK:n paamajassa tallaisella yleisella rikkiskandisella tietokoneella (koska en edelleenkaan ole kyennyt ostamaan lapparia, koska ideologisista syista en halua markkinoiden parhaita koneita ja muut ovat minulle liian huonoja). Aivan kohtapian alkaa taas sessio teollisesta kehityksesta, skippasin sen aamupaivasta osan, koska halusin olla mukana ICLEIN Kaupunki ja ilmasto-tapahtumassa. Iclei-tyypit pitavat myos CSD-blogia, joka on aika ansiokas. Taytyy etsia niita tyyppeja ja kehua niita, hitto miten edistyksellista. Eilen Jeffrey Sachs kaski ihmisia bloggaamaan vuosituhattavoitteista, sekin oli aika edistyksellista. Bloggaan niista ehdottomasti erikseen viela mutta kiidan nyt teolliseen kehittymiseen.